torstai 27. lokakuuta 2011

Syksyistä pohdintaa

Positiivinen palaute on yksi, mikä tässä työssä ajaa eteenpäin ja on yksi mikä antaa innostusta kehittää toimintaa eteenpäin. Tietenkin tärkein palaute tulee suoraan asiakkaalta ja paras tulos on silloin, kun kemiat pelaa ja asiakaspalvelu menee loistavasti koko pitkän jalkahoitotyön ajan. Asiakaspalvelu tässä työssä on paljon myös persoonasta kiinni ja olen pitkään jo tiennyt, että sovin asiakastyöhön kuin nakutettu. Tietenkin kaikkien kanssa kemiat eivät pelaa ja hyvin tehdystä työstäkin huolimatta tiedän etteivät nämä asiakkaat luokseni enää toista kertaa tule. Tämä on hyvä, koska silloin he toivottavasti löytävät toisen hoitajan, jolta avun saavat. Minulle tulevat sitten uudestaan ne asiakkaat, jotka nauttivat työstä ja asiakaspalvelusta, siitähän vakituinen asiakaskuntani sitten tulee koostumaan vuosien mittaan.

Hoitolassa ja laitoksessa ajat pelaa ja rullaa niinkuin pitää ja työ menee omalla painollaan eteenpäin. Tämän työn haaste on sitten tietenkin kotikäynnit. Monesti kotikäynneille mentäessä, viimeistään toisella kerralla pöydät on katettu koreaksi, virkeimmät ovat leiponeet hyvää pöytään ja kaikki on laitettu täydelliseksi. Tarjoilun vuoksi varaankin kotikäynneille pidemmän ajan, ettei työtäkään tarvitse kiirreellä tehdä, mutta kerkeää kuitenkin kahvit juomaan ja kotiesittely kierroksen käymään myös rauhassa läpi. Kahvista kieltäytyminen onkin jo vakavempi asia, se kyllä muistetaan. Jos olen huonosti kalenterin suunnitellut ja kotikäyntejä on paljon yhdelle päivälle, niin illalla saan kärsiä vatsanpohjassani ne lukuisat pannulliset, mitä päivän aikana olen juonut.

Kuitenkin juon sinnikkäästi  kahvini, koska tiedän, että varsinkin iäkkäämmät asiakkaani ostavat myös minulta jalkahoidon lisäksi keskustelu aikaa. He haluavat vaihtaa kuulumisia, kysyä mitä minulle kuuluu ja riittäähän minulle tarpeeksi asiakkaita. Joskus muodostuu hyvin syvä ja luottamuksellinen asiakassuhde, jolloin saattaa myös hoidettavalleni itku tulla, kun kaikki pelot ja surut pääsevät valloilleen. Minun tehtäväni on myös keskustella kuolemasta ja siiihen liittyvistä vaikuttimista, olen mukautuvainen uskonnon kysymyksissä ja kuuntelen hiljaa, kun muistellaan jo edesmmennyttä puolisoa. Kuuntelu ja läsnä oleminen on niitä tärkeitä asioita, joita en voinut lähihoitajan työssäni tarpeeksi jakaa ja ne ovat minulle yksi tärkeitä arvo kysymyksiä, mitä nyt pyrin toteuttamaan työssäni. Toki näiltä käynneiltä katteet jäävät pienemmäksi ja montaa kotikäyntiä ei päivälle mahdu, mutta kerkeän kyllä viikolle tavoite asiakasmääräni saamaan täyteen. Kuitenkin haluan uskoa, että nämä keskustelu hetket auttavat asiakasta jaksamaan kotona ja heille jäisi hyvä mieli käynnistäni.


Eilen kuitenkin sain työstäni niin suuren kiitoksen, että nyt oli minun vuoro saada kyynel silmäkulmaan. Alkusyksystä minut soitettiin laitoskäynnille ja sain olla kunnian ensimmäinen henkilö, joka teki asiakkaalle jalkahoidon koko elämän aikana. Meillä oli varsin mukava käynti ja minäkin lähdin hyvillä mielin jatkamaan matkaa ja asiakaskin jäi hyvillä mielin lepäämään hoidon päälle. Nyt sain sitten eilen omaiselta tiedon, että tämä asiakkaani oli joku aika sitten nukkunut pois. Hän oli kuitenkin lopun aikaansa kiittänyt saamaastaan jalkahoidosta ja sanoi, että se oli ollut täydellinen ensimmäinen ja viimeinen jalkahoito, mitä hän ikinä voi enää saada tai on saanut. Sen hän oli muistellut vielä viimeisillään hetkillä.

Tiedättekö, se palaute oli minulle niin suuri henkilökohtainen kunnia ja kiitos, että minulle tulee vieläkin tippa linssiin tätä kirjoittaessa. Työllensä ei parempaa kiitosta voisi enää saada ja minä voin olla ylpeä, että saatoin olla juuri oikeanlainen jalkahoitaja hänelle juuri sinä hetkenä. Tiesin tietenkin jo sinne mentäessä, että hänellä ei enää pitkästi ollut aikaa, mutta sitä en kertaakaan hoidon aikana esille tuonut, koska asiakkaanikaan ei sitä korostanut.

En tarpeeksi usein muista sanoa tätä, mutta kiitos kaikille ihanille asiakkailleni. Yhtälailla kun minä olen mukana teidän elämässä kuuntelemassa murheita ja suruja niin aina myös te haluatte tietää, että voin hyvin ja pystyn jatkamaan työtäni.

Tällä puheenvuorolla :) haluankin toivottaa teille kaikille hyvää syksyä!

Toivoen, Tanja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti