Blogini käsittelee hyvin laajalta alueelta aiheita ja haluan antaakin itselleni kirjoittajan vapauden aina kirjoittaa sen mukaan, mitä ajatus virtaa. Tällä hetkellä jalkahoito on pääasiallinen työ ja verkkokauppani on elänyt siinä sivussa omaa elämäänsä ja olen ilokseni huomannut, että tilaustakin on ollut ja se on löydetty jo vuoden sisällä, ilman sen suurempaa mainostamista.
Alussa verkkokauppani oli hyvin yksinkertainen tilauskaavake, johon sai tilaukset katsoa alasveto valikosta. Huono puoli siinä oli, etten voinut itse muokata tekstiä tai lisätä sitä tarpeen mukaan. Nyt verkkokauppani ollessa täysin hallinnassani, vastaan itse myös sisällöstä. Tämä on se hetki ja aika, kun kerään kaiken palautteen ja alan muokkaamaan kaupan juuri teille sopivaksi. Haaveena on lisätä teille kuvin ja tekstin mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa tuotteista ja niiden käyttömahdollisuutta, jolloin asiakkaat saavat monipuolista informaatiota ennen ostopäätöstä. Rekisteröitymispakkoa ei kaupassani ole ja lupaan, että olen niin laiska uutiskirjeen kirjoittelia ettei minulta uutuuksia satele päivittäin tai viikottain. Olisin tyytyväinen, jos saisin uutuuskirjeen kirjoitettua edes noin neljä kertaa vuodessa.
Mutta nyt, kun minulla on suhteellisen iso verkkokauppa ja sinne tuotteita mahtuu niin haluan laajentaa valikoimaani. Etsin pieniä yrittäjiä, jotka pystyvät tekemään villasukkia, käsin tehtyjä saippuoita, pihkasalvaa vanhoin konstein... Luettelo on loputon, koska mitä enemmän haastattelen ihmisiä ja löydän itseni kaltaisia pieniä tekijöitä niin haluan heidän osaamisensa tuoda myös kauppaani näkyville. Olenkin jo tuotteista osan neuvotellut ja toive olisi ne saada sivustolleni joulukuun aikana. Heidän tuotteillaan on tarina, minä ja pian tekin tiedätte, kuka ne on valmistanut ja missä. Tarkoitukseni ei ole edes saada suuria eriä myyntiin vain ihan pienesti ja kappalemäärittäin, joten rajallisesti olevien tuotteiden kohdalla näkyy varasto tilanne ja ne on sitten loppu ennenkuin uusia tulee, jos niitä on saatavilla. Minun toimintanikin on pientä, mutta minulla on entistä vahvempi näkemys myös sille, että pienet yrittäjät pitää tuoda esille ja kuluttajille antaa mahdollisuus etsiä myös yksilöllisyyttä minun verkkokaupastani.
Tänään sain yhdeltä asiakkaaltani myyntiin hänen oma tekemiään joulukortteja, joista laitankin lähipäivinä kuvat myös verkkomyymälään. Nekin oli käsin tehty ja todella ihanan ja lämminhenkisen näköisiä. Loistava vaihtoehto, jos ei itse osaa askarrella, mutta haluaa uniikin käsintehdyn kortin lähettää sukulaiselle. Muut tulevat tuotteet taas liittyy myös ihon hoitoon. Villasukat on aloevera langasta kudotut, pihkasalva on erinomainen iho voide ja luomu saippuan käyttöaihion kaikkihan jo arvaavatkin :D Sisustustaulut ovat minun omaa harrastettani ja koska oma seinätila loppuu kesken niin mikä olisikaan parempaa, jos taulut löytäisivät kodin oman asiakaspiirin keskeltä.
Eli verkkokaupassa on monenmoista tulossa ja vasta lastenkengissähän sekin on, mutta säntillisellä päivittämisellä ja teidän palautteella siitä saadaan pikku hiljaa hyvä.
Voitte käydä katselemassa uudistunutta verkkokauppaani tästä linkistä
Ystävällisin terveisin, Tanja Kurola, Varpalan ylläpitäjä
Pohdintaa jalkojenhyvinvointiin liittyen, mutta myös tarinointia yrittäjänä olemisesta.
perjantai 28. lokakuuta 2011
torstai 27. lokakuuta 2011
Syksyistä pohdintaa
Positiivinen palaute on yksi, mikä tässä työssä ajaa eteenpäin ja on yksi mikä antaa innostusta kehittää toimintaa eteenpäin. Tietenkin tärkein palaute tulee suoraan asiakkaalta ja paras tulos on silloin, kun kemiat pelaa ja asiakaspalvelu menee loistavasti koko pitkän jalkahoitotyön ajan. Asiakaspalvelu tässä työssä on paljon myös persoonasta kiinni ja olen pitkään jo tiennyt, että sovin asiakastyöhön kuin nakutettu. Tietenkin kaikkien kanssa kemiat eivät pelaa ja hyvin tehdystä työstäkin huolimatta tiedän etteivät nämä asiakkaat luokseni enää toista kertaa tule. Tämä on hyvä, koska silloin he toivottavasti löytävät toisen hoitajan, jolta avun saavat. Minulle tulevat sitten uudestaan ne asiakkaat, jotka nauttivat työstä ja asiakaspalvelusta, siitähän vakituinen asiakaskuntani sitten tulee koostumaan vuosien mittaan.
Hoitolassa ja laitoksessa ajat pelaa ja rullaa niinkuin pitää ja työ menee omalla painollaan eteenpäin. Tämän työn haaste on sitten tietenkin kotikäynnit. Monesti kotikäynneille mentäessä, viimeistään toisella kerralla pöydät on katettu koreaksi, virkeimmät ovat leiponeet hyvää pöytään ja kaikki on laitettu täydelliseksi. Tarjoilun vuoksi varaankin kotikäynneille pidemmän ajan, ettei työtäkään tarvitse kiirreellä tehdä, mutta kerkeää kuitenkin kahvit juomaan ja kotiesittely kierroksen käymään myös rauhassa läpi. Kahvista kieltäytyminen onkin jo vakavempi asia, se kyllä muistetaan. Jos olen huonosti kalenterin suunnitellut ja kotikäyntejä on paljon yhdelle päivälle, niin illalla saan kärsiä vatsanpohjassani ne lukuisat pannulliset, mitä päivän aikana olen juonut.
Kuitenkin juon sinnikkäästi kahvini, koska tiedän, että varsinkin iäkkäämmät asiakkaani ostavat myös minulta jalkahoidon lisäksi keskustelu aikaa. He haluavat vaihtaa kuulumisia, kysyä mitä minulle kuuluu ja riittäähän minulle tarpeeksi asiakkaita. Joskus muodostuu hyvin syvä ja luottamuksellinen asiakassuhde, jolloin saattaa myös hoidettavalleni itku tulla, kun kaikki pelot ja surut pääsevät valloilleen. Minun tehtäväni on myös keskustella kuolemasta ja siiihen liittyvistä vaikuttimista, olen mukautuvainen uskonnon kysymyksissä ja kuuntelen hiljaa, kun muistellaan jo edesmmennyttä puolisoa. Kuuntelu ja läsnä oleminen on niitä tärkeitä asioita, joita en voinut lähihoitajan työssäni tarpeeksi jakaa ja ne ovat minulle yksi tärkeitä arvo kysymyksiä, mitä nyt pyrin toteuttamaan työssäni. Toki näiltä käynneiltä katteet jäävät pienemmäksi ja montaa kotikäyntiä ei päivälle mahdu, mutta kerkeän kyllä viikolle tavoite asiakasmääräni saamaan täyteen. Kuitenkin haluan uskoa, että nämä keskustelu hetket auttavat asiakasta jaksamaan kotona ja heille jäisi hyvä mieli käynnistäni.
Eilen kuitenkin sain työstäni niin suuren kiitoksen, että nyt oli minun vuoro saada kyynel silmäkulmaan. Alkusyksystä minut soitettiin laitoskäynnille ja sain olla kunnian ensimmäinen henkilö, joka teki asiakkaalle jalkahoidon koko elämän aikana. Meillä oli varsin mukava käynti ja minäkin lähdin hyvillä mielin jatkamaan matkaa ja asiakaskin jäi hyvillä mielin lepäämään hoidon päälle. Nyt sain sitten eilen omaiselta tiedon, että tämä asiakkaani oli joku aika sitten nukkunut pois. Hän oli kuitenkin lopun aikaansa kiittänyt saamaastaan jalkahoidosta ja sanoi, että se oli ollut täydellinen ensimmäinen ja viimeinen jalkahoito, mitä hän ikinä voi enää saada tai on saanut. Sen hän oli muistellut vielä viimeisillään hetkillä.
Tiedättekö, se palaute oli minulle niin suuri henkilökohtainen kunnia ja kiitos, että minulle tulee vieläkin tippa linssiin tätä kirjoittaessa. Työllensä ei parempaa kiitosta voisi enää saada ja minä voin olla ylpeä, että saatoin olla juuri oikeanlainen jalkahoitaja hänelle juuri sinä hetkenä. Tiesin tietenkin jo sinne mentäessä, että hänellä ei enää pitkästi ollut aikaa, mutta sitä en kertaakaan hoidon aikana esille tuonut, koska asiakkaanikaan ei sitä korostanut.
En tarpeeksi usein muista sanoa tätä, mutta kiitos kaikille ihanille asiakkailleni. Yhtälailla kun minä olen mukana teidän elämässä kuuntelemassa murheita ja suruja niin aina myös te haluatte tietää, että voin hyvin ja pystyn jatkamaan työtäni.
Tällä puheenvuorolla :) haluankin toivottaa teille kaikille hyvää syksyä!
Toivoen, Tanja
Hoitolassa ja laitoksessa ajat pelaa ja rullaa niinkuin pitää ja työ menee omalla painollaan eteenpäin. Tämän työn haaste on sitten tietenkin kotikäynnit. Monesti kotikäynneille mentäessä, viimeistään toisella kerralla pöydät on katettu koreaksi, virkeimmät ovat leiponeet hyvää pöytään ja kaikki on laitettu täydelliseksi. Tarjoilun vuoksi varaankin kotikäynneille pidemmän ajan, ettei työtäkään tarvitse kiirreellä tehdä, mutta kerkeää kuitenkin kahvit juomaan ja kotiesittely kierroksen käymään myös rauhassa läpi. Kahvista kieltäytyminen onkin jo vakavempi asia, se kyllä muistetaan. Jos olen huonosti kalenterin suunnitellut ja kotikäyntejä on paljon yhdelle päivälle, niin illalla saan kärsiä vatsanpohjassani ne lukuisat pannulliset, mitä päivän aikana olen juonut.
Kuitenkin juon sinnikkäästi kahvini, koska tiedän, että varsinkin iäkkäämmät asiakkaani ostavat myös minulta jalkahoidon lisäksi keskustelu aikaa. He haluavat vaihtaa kuulumisia, kysyä mitä minulle kuuluu ja riittäähän minulle tarpeeksi asiakkaita. Joskus muodostuu hyvin syvä ja luottamuksellinen asiakassuhde, jolloin saattaa myös hoidettavalleni itku tulla, kun kaikki pelot ja surut pääsevät valloilleen. Minun tehtäväni on myös keskustella kuolemasta ja siiihen liittyvistä vaikuttimista, olen mukautuvainen uskonnon kysymyksissä ja kuuntelen hiljaa, kun muistellaan jo edesmmennyttä puolisoa. Kuuntelu ja läsnä oleminen on niitä tärkeitä asioita, joita en voinut lähihoitajan työssäni tarpeeksi jakaa ja ne ovat minulle yksi tärkeitä arvo kysymyksiä, mitä nyt pyrin toteuttamaan työssäni. Toki näiltä käynneiltä katteet jäävät pienemmäksi ja montaa kotikäyntiä ei päivälle mahdu, mutta kerkeän kyllä viikolle tavoite asiakasmääräni saamaan täyteen. Kuitenkin haluan uskoa, että nämä keskustelu hetket auttavat asiakasta jaksamaan kotona ja heille jäisi hyvä mieli käynnistäni.
Eilen kuitenkin sain työstäni niin suuren kiitoksen, että nyt oli minun vuoro saada kyynel silmäkulmaan. Alkusyksystä minut soitettiin laitoskäynnille ja sain olla kunnian ensimmäinen henkilö, joka teki asiakkaalle jalkahoidon koko elämän aikana. Meillä oli varsin mukava käynti ja minäkin lähdin hyvillä mielin jatkamaan matkaa ja asiakaskin jäi hyvillä mielin lepäämään hoidon päälle. Nyt sain sitten eilen omaiselta tiedon, että tämä asiakkaani oli joku aika sitten nukkunut pois. Hän oli kuitenkin lopun aikaansa kiittänyt saamaastaan jalkahoidosta ja sanoi, että se oli ollut täydellinen ensimmäinen ja viimeinen jalkahoito, mitä hän ikinä voi enää saada tai on saanut. Sen hän oli muistellut vielä viimeisillään hetkillä.
Tiedättekö, se palaute oli minulle niin suuri henkilökohtainen kunnia ja kiitos, että minulle tulee vieläkin tippa linssiin tätä kirjoittaessa. Työllensä ei parempaa kiitosta voisi enää saada ja minä voin olla ylpeä, että saatoin olla juuri oikeanlainen jalkahoitaja hänelle juuri sinä hetkenä. Tiesin tietenkin jo sinne mentäessä, että hänellä ei enää pitkästi ollut aikaa, mutta sitä en kertaakaan hoidon aikana esille tuonut, koska asiakkaanikaan ei sitä korostanut.
En tarpeeksi usein muista sanoa tätä, mutta kiitos kaikille ihanille asiakkailleni. Yhtälailla kun minä olen mukana teidän elämässä kuuntelemassa murheita ja suruja niin aina myös te haluatte tietää, että voin hyvin ja pystyn jatkamaan työtäni.
Tällä puheenvuorolla :) haluankin toivottaa teille kaikille hyvää syksyä!
Toivoen, Tanja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)