keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Tarinaa omasta yrittämisestä ja vinkkejä jalkojen hyvinvointiin: Salaa viisastuneena.
Tarinaa omasta yrittämisestä ja vinkkejä jalkojen hyvinvointiin: Salaa viisastuneena.: Yrityksen perustaminen ja oman tulon hankkiminen on iso prosessi. Siinä on paljon tehtävää ja monesta asiasta on pystyttävä huolehtimaan. Va...
Salaa viisastuneena.
Yrityksen perustaminen ja oman tulon hankkiminen on iso prosessi. Siinä on paljon tehtävää ja monesta asiasta on pystyttävä huolehtimaan. Vaaditaan hyvää stressin sietokykyä ja omien voimavarojen tunnistamista. Tämä vuosi yritykseni osalta onkin ollut hyvin monessa mielessä myönteinen ja hyvin tehdyn pohjatyön ansiosta voin pikkuhiljaa alkaa toteamaan, että kyllä minä tästä elantoni tulen saamaan ja minulla on valtavan hieno asiakaskunta, jota hoidan suurella sydämellä. Voisin sanoa, että firmani on löytänyt mielekkään rutiinin ja asiakaspiirinikin on vakiintunut tietyiltä osin ja alan tietämään pikkuhiljaa vuoden aikojen vaihtelutkin eri sesonkeja ajatellen.
Mutta koska elämä on yllätyksiä ja haasteita täynnä niin alkavan yritykseni myötä olen sitten tänä vuonna saanut henkilökohtaisessa elämässäni käydä avioeron läpi. Sanomattakin selvää, että rauhallisenkin eron takana on iso liuta tunteita käsiteltävänä. Joutuu miettimään eron syitä, antamaan anteeksi ja hyväksymään myös sen ettei enää yhteinen reitti kanna onnellisesti eteenpäin. Toisaalta vielä, miten pärjää yksin ison vanhan talon sekä koirien kanssa että yrityksen.
Olenkin tänä vuonna viimein joutunut tunnustamaan ettei yksi ihminen jaksa kaikkea, josta johtuen blogi päivitykseni on ollut mitään sanomattoman vähäisiä. Kyllä löysin jaksamisen rajani, mutta en uhmannut järkeäni vaan pyrin keskittymään olennaiseen, jättäen hieman pienemmät asiat sivuummalle. Ero päätös ja muuttokaan ei tapahtunut käsikädessä, joten itse keskityin täysin työntekemiseen, jota olenkin tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana lähestulkoon taukoamatta. Jalkahoidon lisäksi otin myös lähihoitajan hommia, jotta saisin mahdollisimman tehokkaasti kalenterini täytettyä. Koirat olivat silloin entisen puolison hoivassa. Sen myönnän, että mitä isompia muutoksia elämässäni tulee, sitä hanakkaammin teen myös töitä. Tällä keinoin voin asioita käsitellä sopivissa määrissä. Mutta voin sanoa, että tunneskaalat ovat kyllä hyvin monta värisävyä käyneet läpi.
Sitten tulikin viimein muuttopäivä ja jäin yksin taloni sekä koirien kanssa. Olin kalenterin puolesta alkanut sovittelemaan aikatauluani koirillekin sopivammaksi ja keventänyt muutenkin töitä. Toimiston siirsin kotiin, että voin iltasella tekaista hieman paperitöitä, kun muut asiat on päivältä kunnossa. Muutto päivänä stressi alkoi helpottamaan ja silloin huomasin kuinka väsynyt olen ollut, ensimmäistä kertaa reilun viikon ajan tunsin, että väsyn jo ensimmäisestä asiakaskäynnistä. Kaikki vapaa-aika menikin siltä reilulta viikolta nukkumiseen ja lepäämiseen. Monta asiaa olen elämässäni käynyt jo läpi, mutta aina eteenpäin mennyt, joten minulle oli suuri kummastus, miten tarvitsinkaan lepoa ja omaa rauhaa. Tämä oli hellä varoitus, ettei yksi ihminen kaikkeansa jaksa yksin kantaa, mutta onneksi se oli vain varoitus ja niin sitä lähdettiin taas reippaasti rytmiä ja ryhtiä hakemaan myös henkilökohtaiselle elämälle.
Nyt kun on elänyt tämän hyvin raskaan vuoden ja vielä ihan kunniakkaasti selviytyneenä totean, että tervetuloa seuraava vuosi, odotan sinua innolla! Tärkeimpiä asioita mitä itse huomasin on se, että ystäväni ovat oikeita kultakimpaleita. He ovat jaksaneet kuunnella monenmoisia tunteitani eroon liittyen, he ovat tulleet talkooporukalla taloani laittamaan ja he ovat kannustaneet eteenpäin. Suuressa muutoksessani usein päälimmänen ajatus on ja oli se, että kuinka vahva ja hieno ystäväpiiri ja perhe minulla onkaan! Jotakin olen tässä elämässä tehnyt oikein, että myötärinnalla on nämä ihmiset kulkeneet kanssani, olen heitä kiittänyt ja tulen kiittämään jatkossakin. Muistakaa vaalia ystävyyttä, siinä on kultaakin arvokkaampi voima!
Tottakai jaksoin itse kuitenkin kasvattaa yritystäni hieman supistaen kuitenkin toimintaani. Uusia suunnitelmia olen kuitenkin kerennyt miettimään ja aikataulutusta, joten siltäkin osin ensivuotta odotellessa. Olen myös sallinut itseni olla väsynyt ja olen levännyt ja ottanut vapaa- aikaa itselleni. Olen alkanut pohtimaan, mitä asioita minä kaipaan ja mistä minulle tulee hyvä olo. Vaikka nautin suunnattoman paljon yrityksestäni ja yrittäjyydestä itsestään niin vapaa- ajan arvon olin unohtanut.
Vielä on edelleen paljon tehtävää, että elämäni saa rytmin kohdilleen ja kaikki asiat alkaisivat rullaamaan ilman liian suurta erillistä miettimistä ja järjestelemistä, mutta jälleen tiedän olevani yhden asian viisaampi ja vahvempi ihminen. Olen myös onnellinen siitä, että päätin pärjätä aikoinani kun perustin yritykseni ja nyt kun päätin pärjätä kodin ja koirien kanssa. Ja olen onnellinen siitä, että tämä vuosi herätti minut arvostamaan pieniä asioita ja hetkiä, jotka tekevät minusta onnellisemman ihmisen. Se auttaa minua myös uudella voimalla olemaan entistä parempi asiakaspalvelija ja hoitaja asiakkailleni ja myös voin olla ystävilleni ystävä takaisin.
Näillä puheilla aloitan taas uudelleen blogikirjoitukseni pitkän hiljaisuuden jälkeen :) Mutta nauttikaamme kuitenkin kaamosaikana niistä pienistä asioista, jotka tekee elämästä onnellisen.
Kiitän ystäviäni, perhettäni ja asiakkaitani, vuosi ei mennyt odotetusti, mutta toi lopulta positiivistä vahvistusta elämääni ja eräällä tavalla kaivattua muutosta. Asioilla on tapana järjestyä ja yksi hyvä asia kantaa kymmenen pahaa.
Hyvää yötä!
Tanja Kurola
Mutta koska elämä on yllätyksiä ja haasteita täynnä niin alkavan yritykseni myötä olen sitten tänä vuonna saanut henkilökohtaisessa elämässäni käydä avioeron läpi. Sanomattakin selvää, että rauhallisenkin eron takana on iso liuta tunteita käsiteltävänä. Joutuu miettimään eron syitä, antamaan anteeksi ja hyväksymään myös sen ettei enää yhteinen reitti kanna onnellisesti eteenpäin. Toisaalta vielä, miten pärjää yksin ison vanhan talon sekä koirien kanssa että yrityksen.
Olenkin tänä vuonna viimein joutunut tunnustamaan ettei yksi ihminen jaksa kaikkea, josta johtuen blogi päivitykseni on ollut mitään sanomattoman vähäisiä. Kyllä löysin jaksamisen rajani, mutta en uhmannut järkeäni vaan pyrin keskittymään olennaiseen, jättäen hieman pienemmät asiat sivuummalle. Ero päätös ja muuttokaan ei tapahtunut käsikädessä, joten itse keskityin täysin työntekemiseen, jota olenkin tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana lähestulkoon taukoamatta. Jalkahoidon lisäksi otin myös lähihoitajan hommia, jotta saisin mahdollisimman tehokkaasti kalenterini täytettyä. Koirat olivat silloin entisen puolison hoivassa. Sen myönnän, että mitä isompia muutoksia elämässäni tulee, sitä hanakkaammin teen myös töitä. Tällä keinoin voin asioita käsitellä sopivissa määrissä. Mutta voin sanoa, että tunneskaalat ovat kyllä hyvin monta värisävyä käyneet läpi.
Sitten tulikin viimein muuttopäivä ja jäin yksin taloni sekä koirien kanssa. Olin kalenterin puolesta alkanut sovittelemaan aikatauluani koirillekin sopivammaksi ja keventänyt muutenkin töitä. Toimiston siirsin kotiin, että voin iltasella tekaista hieman paperitöitä, kun muut asiat on päivältä kunnossa. Muutto päivänä stressi alkoi helpottamaan ja silloin huomasin kuinka väsynyt olen ollut, ensimmäistä kertaa reilun viikon ajan tunsin, että väsyn jo ensimmäisestä asiakaskäynnistä. Kaikki vapaa-aika menikin siltä reilulta viikolta nukkumiseen ja lepäämiseen. Monta asiaa olen elämässäni käynyt jo läpi, mutta aina eteenpäin mennyt, joten minulle oli suuri kummastus, miten tarvitsinkaan lepoa ja omaa rauhaa. Tämä oli hellä varoitus, ettei yksi ihminen kaikkeansa jaksa yksin kantaa, mutta onneksi se oli vain varoitus ja niin sitä lähdettiin taas reippaasti rytmiä ja ryhtiä hakemaan myös henkilökohtaiselle elämälle.
Nyt kun on elänyt tämän hyvin raskaan vuoden ja vielä ihan kunniakkaasti selviytyneenä totean, että tervetuloa seuraava vuosi, odotan sinua innolla! Tärkeimpiä asioita mitä itse huomasin on se, että ystäväni ovat oikeita kultakimpaleita. He ovat jaksaneet kuunnella monenmoisia tunteitani eroon liittyen, he ovat tulleet talkooporukalla taloani laittamaan ja he ovat kannustaneet eteenpäin. Suuressa muutoksessani usein päälimmänen ajatus on ja oli se, että kuinka vahva ja hieno ystäväpiiri ja perhe minulla onkaan! Jotakin olen tässä elämässä tehnyt oikein, että myötärinnalla on nämä ihmiset kulkeneet kanssani, olen heitä kiittänyt ja tulen kiittämään jatkossakin. Muistakaa vaalia ystävyyttä, siinä on kultaakin arvokkaampi voima!
Tottakai jaksoin itse kuitenkin kasvattaa yritystäni hieman supistaen kuitenkin toimintaani. Uusia suunnitelmia olen kuitenkin kerennyt miettimään ja aikataulutusta, joten siltäkin osin ensivuotta odotellessa. Olen myös sallinut itseni olla väsynyt ja olen levännyt ja ottanut vapaa- aikaa itselleni. Olen alkanut pohtimaan, mitä asioita minä kaipaan ja mistä minulle tulee hyvä olo. Vaikka nautin suunnattoman paljon yrityksestäni ja yrittäjyydestä itsestään niin vapaa- ajan arvon olin unohtanut.
Vielä on edelleen paljon tehtävää, että elämäni saa rytmin kohdilleen ja kaikki asiat alkaisivat rullaamaan ilman liian suurta erillistä miettimistä ja järjestelemistä, mutta jälleen tiedän olevani yhden asian viisaampi ja vahvempi ihminen. Olen myös onnellinen siitä, että päätin pärjätä aikoinani kun perustin yritykseni ja nyt kun päätin pärjätä kodin ja koirien kanssa. Ja olen onnellinen siitä, että tämä vuosi herätti minut arvostamaan pieniä asioita ja hetkiä, jotka tekevät minusta onnellisemman ihmisen. Se auttaa minua myös uudella voimalla olemaan entistä parempi asiakaspalvelija ja hoitaja asiakkailleni ja myös voin olla ystävilleni ystävä takaisin.
Näillä puheilla aloitan taas uudelleen blogikirjoitukseni pitkän hiljaisuuden jälkeen :) Mutta nauttikaamme kuitenkin kaamosaikana niistä pienistä asioista, jotka tekee elämästä onnellisen.
Kiitän ystäviäni, perhettäni ja asiakkaitani, vuosi ei mennyt odotetusti, mutta toi lopulta positiivistä vahvistusta elämääni ja eräällä tavalla kaivattua muutosta. Asioilla on tapana järjestyä ja yksi hyvä asia kantaa kymmenen pahaa.
Hyvää yötä!
Tanja Kurola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)