Pihkavoiteesta moneksi...

Olen törmännyt työssäni jo melko moneen, jolle ei rasvat yliherkkyyden vuoksi tai ihosairauksien seurauksena passaa. Olenkin pistänyt jo hoitolassani rasvaremontit pystyyn, että varmasti valikoima riittää melkein joka vaivaan. Pihkavoiteen nimeen olen itsekin aina vannonut ja minulla oli tehdasvalmiste jo olemassaankin tuotevalikoimassa.

Kuitenkin mökkireissullani menin käymään lähellä olevassa maatilamatkailu yrityksessä, Heidin mummolassa ja hänen kanssaan keskusteltiin yrityksistämme ja kun hän näytti oman tuotehyllyn valikoiman niin siellä se oli: Heidin mummolan kuusenpihka voide! Aineosat mahtuu yhdelle kädelle lueteltuna: kuusenpihka, rypsiöljy ja mehiläisvaha. Meni vielä nuori yrittäjä kehumaan, että pihkaa on runsaammin entäpä normaalisti ruukataan seokseen laittaa.

Mihin pihkaa sitten käytetään? Tietenkin kuivan ihon ja hilseilevän ihon hoitoon, Siihen se on aivan loistava tuote. Selvityksien mukaan se vähentää bakteerien kasvua ja auttaisi näin sienen ja silsan hoidossa. Lisäksi haavan hoidossa pihkaa on käytetty myös vaikeiden tapausten hoidossa. Vanhakansa kyllä sanoisi tähän, että tämähän on jo tiedetty vuosisatojen ajan. Lueskelin artikkelia kuusenpihka voiteen käytöstä haavanhoitoon liittyen, voitte itsekin artikkelin lukea tästä linkistä .

Lisäksi pihkavoide auttaa kynsinauhoihin ja makunsa avulla kynsien pureskeluunkin voi saada apua, jos muuten ei ikävästä tavasta pääse eroon. Tulehtuneisiin kynsinauhoihin pihkavoide on omienkin kokemuksien mukaan loistava hoitotuote, lisäksi pieniin naarmuihin se on ollut hyvä aina hipaista niin ne ei ole päässyt tulehtumaan. Joskus selkään tulee ikäviä finnejä, jotka painavat ikävästi autolla ajaessa niin silloinkin olen kipittänyt pihkavoiteen kanssa naapuriin ja hän on paketoinut selkäni pihkalla ja muutaman vaihtokerran jälkeen kipeä näppylä on alkanut kuivaamaan.

Sitä suositellaan myös palohaavoihin, hyttysten puremiin ja niin pois päin. Vannoutuneet käyttäjät sanovatkin etteivät he mene minnekään ilman pihkaa, se on apu moneen vaivaan.

Uskoo asian ken lie, mutta tämä voide on jo vuosisatoja kulkenut erihoitomuotoina ihmisten mukana.

Ei yrittäjän leivästä kateellinen kannata olla...(?)

Olen nyt paljon viimeaikoina käyttänyt aikaani uusien alkavien yrittäjien neuvomiseen. Kysymyksiin vastaillessani olen yrittänyt olla mahdollisimman rehellinen ja muistanut hyvistä puolista kertoa, mutta myös siitä nurjasta nutusta. Samalla olen mielessäni peilannut omaa toimintaani, olenko jo pätevä jakamaan viisauksiani muillekin.

Hyviä puoliahan tässä toki on minun mittarissani enemmän entä huonoja. Minulla on vapaus ja vastuu miettiä työaikojani, suunnitella mielekästä työnsisältöä, kehittää toimintaani ja olla monessa toiminnassa mukana. Työ palkitsee suoraan tyytyväisillä asikkailla ja on suorastaan ihana nähdä se hetki, kun asiakas on saanut helpotusta kipeisiin jalkoihin ja suorastaan puhkeaa hymyyn, kun on helpompi olla. Lisäksi he saavat purkaa sydäntään minulle, jos he kaipaavat ihmistä joka tuomitsematta kuuntelee. Hoitotuolini onkin paikka, jonne ihmiset voivat luottamuksella keventää mieltänsä. Yksi asiakas kysyikin minulta, että kenelle minä ripittäydyn, kun itse olen roska astiana toisille. Kuitenkin tämän ja  aikaisemman työn puitteissa olen oppinut senkin etten voi kantaa kaikkia maailman murheita, enkä vihata muita muiden puolesta. Minä kuuntelen ja jätän itsekin ne murheet hoitotuolille.

Taas toiset asiakkaat tietävät omasta yritystaustastaan, etteivät ne rahat mitä minulle tilitetään ole kuin osaksi minun. Tämä ala ei ole semmoinen, että suoraan pääsisin kylpemään kultaisessa suihkulähteessä. On ALV, YEL, vakuutukset, vuokrat, auraukset, jätehuolto, puhelinlaskut, verkkokauppa kulut, tukkulaskut.... Lukematon määrä muitakin, jotka odottavat omia rahojansa. Sitten kaikkien kulujen jälkeen voin haistella, mitä jäi viivan alle. Vielä tässä vaiheessa se ei ole sitä, mitä palkkatöissä tienaisin. Saan yleensä laskuni maksettua, mutta joskus joudun itse sopimaan omia henkilökohtaisia laskuja, että saan taas kaiken luistamaan eteenpäin. Jännitysmomenttia nostaa vielä sekin, että miehenikin on tuore yrittäjä ja hänenkin tilipussinsa on vielä yhtä ennalta arvaamaton kuin omani. Kyllä joskus iltaisin oikeasti mietin, mistä taikoisin äkkiä lisää asiakkaita, että saisin tuon ja tämän ja sen vielä maksettua. Aina vielä on kuitenkin synkkien hetkien jälkeen mieli kirkastunut ja ajatus voittanut: Kyllä tämä tästä sutviintuu niinkuin aina ennenkin, pitää vain yrittää vielä hieman kovemmin.

Yrityksen alkuponnistelut ovatkin, ei viikoissa mitattavissa olevia asioita vaav vaaditaan usein muutamankin vuoden työ ennenkuin alkaa oma asiakaskunta osittain vakiintumaan ja uudet asiakkaat alkavat löytämään minusta helpommin tietoa ja osaavat hakeutua luokseni. Oli ihana nähdä, kun vertaili viimevuoteen, että nyt minulla oikeasti alkaa jo olemaan ajanvaraus kantaa hieman pidemmälle tulevaisuuteen, eikä joka viikko tarvitse miettiä, mistä uusia asiakkaita löytäisi. Tämä on selvä onnistuminen pitkien ponnisteluiden jälkeen!

Sitten kuten jo mainitsin minä jaksan innostua yrittäjäyhdistys toiminnasta ja sitä kautta saatavista ideoista ja visioista, mitä voin muhia mielessäni. Nautin myös siitä, että samanhenkiset ihmiset on saatu samaan paikkaan  istumaan ja keskustelemaan paremmasta yrittäjän arjesta. Eilenkin oli seminaari päivä Oulussa, joka oli pitkä ja väsyttävä päivä, mutta kuitenkin antoi tunteen, että kuulun porukkaan jo jollakin tavalla. En ole ihan enää se joka puolitoista vuotta sitten laittoi suurella jännityksellä yrityksen pystyyn ja mietti kuinka ihmeellistä on sitten tavata yrittäjänä toisia yrittäjiä :) He loppujen lopuksi ovat niinkuin minäkin, kovaa työtä tekeviä ja omaa visioita eteenpäin vieviä tehokoneitakin aina välillä.

Yrittäjyys on monta vivahdetta, se ei ole pelkästään kauniisti sädehtivä sateenkaari, vaan välillä myös huolet ja mustat pilvet estävät näkemästä sitä tahdon kipinää, joka aikoinaan nosti omankin yritykseni pystyyn. Mutta aina alakuloisen mielenkin jälkeen tulee se hetki, että ratkaisu löytyy asiaan kuin asiaan ja jälleen on yhdestä huolesta selvitty. Ja vaikka asiakkaani heittävät huolensa säkkiini niin he antavat minulle jotain enemmän takaisin. He ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja tulevat uudestaakin käymään luonani hoidattamassa jalat ja keventämässä mieltänsä. Näillä eväillä minä saan taas rahan liikkumaan, jota ilman ei minunkaan yritykseni toimisi.

Te, jotka harkitsette yrittäjyyttä niin siinä on puolensa, mutta miettikää, miten oma taloutenne kestää hieman pidempäänkin, jos tulotusta ei heti synny. Me olemme mieheni kanssa kahdestaan, joten me aina pärjäämme ja ymmärrämme toistemme huonot hetket ja myös onnistumisissa tiedämme kuinka kovan työn takana se hetki on voinut olla. Olemme valmiita tinkimään omista tarpeistamme ja yrittämään toistemmekin yrityksissä auttaa tarpeen tullen vieläkin enemmän. Ja ennenkaikkea annamme toistemme nukkua vapaapäivänä pitkään ja joskus pidämme hulppeat vapaapäivämme tekemättä yhtikäs mitään. Meillä on rikkaus myötäelää ja ymmärtää toistemme vastuita ja haasteita, mutta huononkauden sattuessa samaan aikaan ei aina rahat tahdo vielä tässä vaiheessa riittää kaikkeen mahdolliseen. Eli muistakaa tosissaan myös miettiä oma henkilökohtainen riskinsieto kykynne, asioilla menee aikansa ennenkuin ne alkavat tuottamaan tulosta. Ja minä voin sanoa tämän vaihderikkaan puolentoista vuoden jälkeen, että minä olen yrittäjä henkeen ja vereen!

Hyvää kevään jatkoa!