Huhtikuussa tosiaan aukaisin tämän oman hoitolapaikan ja se olikin jo yksi humahdus, kun puoli vuotta meni ihan hujauksessa. Sisustamishommat olivat suurin haaste, kun halusin tyylikkään hoitolan raikkaalla kalustamisella. Lisäksi myös kustannustehokkaasti (tietenkin). Onnistuin tavoitteessa hoitolan suhteen ja työtä riitti jalkojenhoidon sarallakin koko ajan enemmissä määrin. Tietenkin piti muistaa kaikkea muutakin siinä sivussa: Kasvavat asiakasmäärät vaatii isompia tukkutilauksia; kuitit pitää selata useammin läpi ja laskutus tarkistaa; välineitä piti investoida lisää ja uusiakin työskentely tapoja opetella ja omaksua. Vaikka päivät olivat pitkiä niin illalla olin kertakaikkisen onnellinen kaikista kolotuksista huolimatta. Mutta välillä ei meinannut tukka pysyä vauhdin perässä!
Kuitenkin kasvavan asiakasmäärän myötä, minun oli pidettävä terveydestänikin parempaa huolta. Tämä on joillekin itsestäänselvyys, mutta minä olen mukavuuden haluinen sohvaperuna varsinkin pitkän työpäivän jälkeen. Työasentoni kuitenkin alkoi varsin nopeastii muistuttamaan, ettei selkä ja kädet pysy kunnossa ilman aktiivista liikuntaa. Niin sitä on nyt tänä kesänä herätelty salilla jumahtaneita lihaksia, uimalla hellyytelty kipeitä jäseniä ja hieronnassa yritetty aukaista vuoden aikana kerättyjä solmuja. Heti tämän kaiken aloitettuani tunsin taas oloni paremmaksi ja virkeäksi, mutta miten helposti se voikaan taas jäädä päiväjärjestyksestä pois. Joka viikko saa olla tiukkana, ettei jollakin tekosyyllä jätä iltakävelyä pois tai salireissua välistä. Viimeistään kipeä selkä tai olkapää muistuttaa, mikä on taas unohtunut. Yrittäjänä minulla on herännyt viimeinkin motivaatio voida paremmin ja olen valmis santsaamaan siihen. Herääkin kysymys, miksi en ole jo aikaisemmin alkanut hellimään kroppaani ja lähtenyt liikkeelle.
Kaikista sähellyksistäni huolimatta olen saanut luotua nyt melko hyvän tasapainon menojen ja tulojen seurantaan ja olen saanut itseni liikkeelle jolloin voin antaa taas itsestäni enemmän työlleni. Lisäksi olen viimeinkin hankkinut itselleni uudet kengät ja silmälasit, jotka muutenkin pitäisi uusia tietyin väliajoin. Olen hankkinut uusia vaatteita, jotka soveltuvat nimenomaan vapaa- ajalle. Nämä ihan pienet asiat ovat jääneet minulta kokonaan pois, kylläkin jo paljon aikaisemmin, mitä yritystä olen edes laittanut. On kuitenkin ihana huomata, että nyt haluan myös panostaa itseeni ja omaan hyvänolon tunteeseen, kun olen sen voinut saavuttaa työni kautta sekä kotielämän puolesta. Tämä kesä oli nimenomaan hetki pelkästään minulle.
Kyllä, yritys on edelleen alkumetreillä ja vuosi on vasta sen perustamisesta kulunut. Rahoissa en nuku enkä kieri, mutta järkevällä henkilökohtaisellakin talous suunnittelulla ei tarvitse olla niin suuret tulot, että ne kattaisi menot. Kasvuvaraa yritykselläni on vielä, mutta näinkin pärjäilen ihan mukavasti. Lisäksi asiat alkavat pikkuhiljaa rutinoitumaan senverran, että minulla on viimein mahdollisuus ajatella myös muita elämänalueita. Hyvinvointi kokonaisuudessaan on tärkeä, koska työssäjaksamisesta huolehtii ainoastaan se joka katsoo sinua aina peilistä, kun aamulla yrität saada hiuksia ojennukseen.
Tämä vuosi on tuonut minulle monenlaisia oivalluksia ja mahdollisuuksia. Aina eteenpäin mentäessä, jokainen mutka voi olla uusi mahdollisuus ja mieli virkeänä jaksat olla avoin uusille ideoille ja virikkeille. Loistava mahdollisuus oli jo pelkästään hoitolani avaaminen, mutta hoitolani sijaintikin antoi itsessään jo ihan uusia suuntia yrittämiselle. Talossamme on Jalkahoitola, Fysicor ja Liikuntakeskus Move kaikki saman katon alla. Lisäksi tietenkin hoitolassani on aina perjantaisin kosmetologi vastaanotto. Kaikilla on omat yritystoiminnat, mutta kuitenkin haluamme viedä omia palveluita siihen suuntaan, että asiakas voisi tulla huolehtimaan hyvinvoinnistaan meidän taloomme.
Lisäksi tässä kuluvan vuoden aikana olen tutustunut yrittäjäyhdistyksen toimintaan ja olenkin käynyt Oulussa järjestettävissä tilaisuuksissa aina, kun olen kerennyt. Siellä avautuu taas ihan uudenlaiset verkostoitumismahdollisuudet ja tehdä uusia tuttavuuksia toisiin yrittäjiin ja yrityksiin. Parhaimmillaan sieltä saa myös tukea kanssayrittäjiltä, jos asiat eivät mene aina ihan putkeen. En olekaan kokenut, että yksin olisin pyörittämässä ihan kaikkea, vaan hetkittäin minulla on myös tunne kuuluvani johonkin isompaan värikkääseen porukkaan. Myös yrityksen puolesta sieltäkin voi poikia mielenkiintoisia yhteistyö mahdollisuuksia ja uusia ideoita myös omaan tekemiseen. Itse näen verkostoitumisen uusina mahdollisuuksina ja ajatuksien virkeänä pitämisenä. Ja kontaktien tekemiseen riittää joskus jopa pelkkä kaupassa käynti ja jutustelu kassajonossa. Kaikkien asioiden ei tarvitse ainakaan minun kohdallani mennä aina ennalta kirjoitetun kaavan mukaisesti.
Mutta se minun turinoistani. Haluankin heittää omat idean riihini ilmoille.
1. Täällä Iissä ei ole yhtään perusruoka ravintolaa, jossa voisin käydä kynttilä päivällisellä tai romanttisella illallisella. Ii sijaitsee nelostien varressa, mutta on meitä kyläläisiäkin jo lähestulkoon kymmenentuhatta kaiken kaikkiaan ja asukaskeskittymä on kuitenkin Iissä. Sinä, joka osaat ja tiedät ravintola- alaan liittyvät riskit ja huiput, tulisitko meitä ilahduttamaan ravintolasi tuomilla hyvillä sapuskoilla?
2. Ii on merenrannalla sijaitseva kaunis kylä, ravintolan seuraksi tänne mahtuisi matkailu alan innokas ja sitkeä yrittäjä. Missä on kelkkasafari tai koiravaljakko, joka kiidättäisi minut merenjäällä kohti ihanaa kotapaikkaa, jossa voisin posket punaisena rouskuttaa makkaraa? Tai kesäisin veisi minut melonta retkelle ja olisi katsonut minulle hyvän kalastuspaikan, jossa voisin turvallisesti heittää siimaa veteen? Iissä on myös pieniä suloisia majoitusmökkejä keskustan tuntumassa ja joen rannassa. Mikä ihana päivä olisikaan, kun mökissä saisin laittautua ensin itseni jännitävään melonta kokemukseen, josta saisin illalla jatkaa romanttiselle illalliselle ja kenties lavatansseihin, jos olisi ihana keskikesän aika?
Tietenkin kummatkin ajatukseni vaatii verta, hikeä, pääomaa ja ankaraa markkinointia. Mutta niinhän ne jokainen yritys vaatii omat alkurutistuksensa. Minä jo odottelen teitä täällä Iissä ja siihen asti vien rahani naapurikuntiin, jossa tällä hetkellä saan ainoastaan kynttilapäivällisiä kesken arjen kiireiden. Koiravaljakko ajelukin on vain haavetasolla, jota yritän talvisin toteuttaa koirani vetämillä hiihtoretkillä (omistan keskikokoisen snautserin, jolla tahota riittäisi vetää, mutta massa puuttuu tällaisen mamman liikutteluun :D ).
Erittäin rentouttavaa syksyn alkua kaikille!
Ja tervetuloa reippailemaan tänne Laitakuja 4, Iihin. Syksy saapuu ja lomat on lusittu, joten talommekin herää taas henkiin uudella vauhdilla!
